Kysymyspankki: kysymykset, joilla läheisesi alkaa kertoa
Paras kysymys ei ole "kerro elämästäsi" vaan pieni ja konkreettinen: "millainen keittiö lapsuudenkodissasi oli?" Tähän kysymyspankkiin on koottu 188 kysymystä elämän eri vaiheista — lapsuudesta työvuosiin, rakkaudesta vaikeisiin aikoihin. Ota mukaan muutama kerrallaan, kysy ja anna nauhurin käydä. Lista on lähtökohta: Vellu osaa kysyä tarkentavia kysymyksiä omasta tarinastasi.
Vinkki: tulosta tämä sivu tai ota puhelimeen mukaan kylään. Tulostettaessa valikot ja painikkeet jäävät pois.
Näin käytät kysymyspankkia
Kysymyspankki ei ole lomake, joka täytetään järjestyksessä. Se on varasto, josta poimitaan muutama kysymys kerrallaan. Nämä viisi periaatetta tekevät haastattelusta keskustelun.
-
Ota 5–10 kysymystä kerrallaan, älä koko listaa
Yksi hyvä kysymys poikii kymmenen minuuttia puhetta. Jos kysymyksiä on liikaa, haastattelusta tulee kuulustelu ja kertoja saattaa alkaa vastata lyhyesti.
-
Kysy yksi asia kerrallaan
"Millainen koulu oli ja opettajat ja mitä syötiin?" saa vastaukseksi yhden asian kolmesta. Pilko kysymys osiin ja odota rauhassa, että edellinen on kerrottu loppuun.
-
Kysy aisteista, älä yhteenvedoista
"Miltä siellä haisi?" tai "mitä kuului aamulla, kun heräsit?" avaa muistin paremmin kuin "millaista lapsuutesi oli". Konkreettinen yksityiskohta tuo mukanaan koko muiston.
-
Anna hiljaisuuden olla
Muistaminen vie aikaa. Kun teet kysymyksen ja vastausta ei heti tule, älä täytä taukoa uudella kysymyksellä — juuri sen tauon jälkeen tulee usein se kertomisen arvoinen asia.
-
Nauhoita, älä kirjoita
Kynä ja vihko katkaisevat katsekontaktin ja hidastavat kertojaa. Puhelin pöydällä nauhoittamassa unohtuu muutamassa minuutissa, ja koko tarina säilyy sellaisena kuin se kerrottiin.
Miten kysymykset etenevät elämänkaaren mukaan?
Teemat on järjestetty elämänkaaren mukaan: lapsuudesta ja lapsuudenkodista kouluun, rakkauteen, perheeseen ja työvuosiin, ja siitä arvoihin ja nykyhetkeen. Kun teemat käydään järjestyksessä läpi, koko elämänkaari tulee katetuksi ilman erillistä lomaketta — kaksi viimeistä ryhmää ovat työkaluja, eivät elämänvaiheita.
Moni hahmottelee elämänkaarensa ensin paperille: vaakaviiva, johon merkitään käännekohdat — muutot, opiskelu, työpaikat, syntymät, menetykset. Se on hyvä tapa nähdä kokonaisuus yhdellä silmäyksellä ja huomata, mistä jaksoista on vähiten kerrottavaa. Piirretty elämänkaari ei kuitenkaan vielä kerro mitään: vasta kun käännekohdat puhutaan auki, niistä tulee tarina. Poimi jokaisen käännekohdan kohdalle muutama kysymys tämän sivun teemoista ja puhu ne nauhalle.
Aloituskysymykset — näillä pääsee alkuun
Ensimmäinen kysymys ratkaisee tunnelman. Aloita helposta ja rajatusta aiheesta, johon on varmasti vastaus — ei elämän suurista linjoista. Nämä kysymykset eivät vaadi valmistautumista ja johtavat lähes aina eteenpäin.
- Mistä sinun tarinasi pitäisi mielestäsi alkaa?
- Missä ja milloin synnyit, ja mitä sinulle on kerrottu syntymästäsi?
- Keneltä sait nimesi?
- Millainen ihminen sinä olit lapsena — millaiseksi sinua kuvailtiin?
- Mikä on ensimmäinen asia, jonka muistat elämästäsi?
- Jos saisit valita elämästäsi yhden päivän, jonka eläisit uudelleen, mikä se olisi?
- Mitä haluaisit lastenlastesi tietävän sinusta?
- Mistä asiasta kukaan ei ole koskaan kysynyt sinulta?
Lapsuus ja lapsuudenkoti
Lapsuusmuistot ovat usein aisteissa: hajuissa, äänissä ja huoneiden järjestyksessä. Siksi kannattaa kysyä esineistä ja paikoista ihmisten sijaan — ihmiset tulevat mukaan itsestään. Tämä teema avaa myös sen, millaista Suomessa silloin oli elää.
- Millainen lapsuudenkotisi oli? Kuvaile se minulle huone kerrallaan.
- Millainen keittiö kotonanne oli, ja kuka siellä puuhasi?
- Missä nukuit, ja jaoitko huoneen jonkun kanssa?
- Oliko kodissanne sähkö, juokseva vesi ja sisävessa?
- Miten kotia lämmitettiin, ja kenen tehtävä se oli?
- Mitä syötiin tavallisena arkipäivänä?
- Mikä oli lempiruokasi lapsena, ja mitä et suostunut syömään?
- Millaisia leikkejä leikitte, ja kenen kanssa?
- Millaisia leluja sinulla oli? Oliko jokin niistä erityisen tärkeä?
- Mitä tehtäviä sinulla oli kotona? Mistä ikävuodesta lähtien?
- Oliko teillä eläimiä?
- Miltä lapsuutesi maisema näytti, kun astuit ulos ovesta?
- Kenen kanssa vietit eniten aikaa lapsena?
- Mikä lapsuudessasi pelotti sinua?
- Mikä oli paras asia lapsuudessasi?
- Mitä lapsuudestasi haluaisit tämän päivän lasten kokevan?
Vanhemmat, isovanhemmat ja suku
Sukupolvea taaksepäin ulottuvat muistot katoavat ensimmäisinä: kertoja on usein viimeinen, joka on tavannut omat isovanhempansa. Kysy heistä ihmisinä — luonteesta, tavoista, äänestä — ei vain nimistä ja vuosiluvuista.
- Kerro vanhemmistasi. Millaisia ihmisiä he olivat?
- Miten vanhempasi tapasivat toisensa?
- Mitä vanhempasi tekivät työkseen?
- Millainen suhde sinulla oli äitiisi? Entä isääsi?
- Mitä opit vanhemmiltasi, mitä käytät yhä?
- Mistä te riitelitte kotona?
- Muistatko omat isovanhempasi? Millaisia he olivat?
- Mitä tiedät siitä, mistä sukusi on kotoisin?
- Onko suvussanne tarina, jota on kerrottu sukupolvesta toiseen?
- Oliko sinulla sisaruksia? Millainen paikka sinulla oli sisarusten joukossa?
- Kenen kanssa sisaruksistasi tulit parhaiten toimeen, ja kenen kanssa huonoiten?
- Onko suvussasi joku, jota sinä muistutat?
Koulu, oppiminen ja nuoruus
Kouluvuodet ovat useimmille tarkasti muistettu jakso: siellä on selvä alku, loppu ja päivärytmi. Teema avaa myös nuoruuden vapauden — ensimmäiset omat rahat, ensimmäiset omat päätökset ja sen, mitä kertoja silloin aikoi elämältään.
- Millainen koulu teillä oli? Miten sinne mentiin?
- Muistatko ensimmäisen koulupäiväsi?
- Kuka oli paras opettajasi, ja miksi juuri hän?
- Mikä oli lempiaineesi? Entä se, jota inhosit?
- Millaista kuria koulussa pidettiin?
- Ketkä olivat parhaita ystäviäsi kouluaikana?
- Kiusattiinko koulussa, ja miten siihen suhtauduttiin?
- Mihin asti kävit koulua, ja kuka sen päätti?
- Mitä halusit isona, kun olit viisitoista?
- Millaista nuorten elämä oli silloin — missä tapasitte toisianne?
- Millaista musiikkia kuuntelit nuorena?
- Millaisia vaatteita nuoret pitivät, ja mitä vanhemmat siitä ajattelivat?
- Mikä oli ensimmäinen työsi, ja mihin käytit ensimmäiset omat rahasi?
- Mitä teit, mistä vanhempasi eivät koskaan saaneet tietää?
Rakkaus, seurustelu ja parisuhde
Tapaamistarina on perheen perustamiskertomus, ja se on yllättävän harvoin kirjoitettu mihinkään ylös. Kysy tapahtumien kulku yksityiskohtineen: mitä sanottiin, kuka otti ensimmäisen askeleen ja mitä siitä seurasi.
- Miten tapasit puolisosi? Kerro se alusta asti.
- Mitä ajattelit hänestä ensimmäisellä kerralla?
- Kumpi teistä otti ensimmäisen askeleen?
- Millaisia teidän ensimmäiset treffinne olivat?
- Milloin tiesit, että tämä on se oikea?
- Miten kihlaus tai kosinta tapahtui?
- Millaiset häät teillä oli? Ketkä olivat paikalla?
- Missä asuitte ensimmäisenä yhdessä?
- Mikä on ollut parasta yhteisissä vuosissanne?
- Mikä on ollut vaikeinta, ja miten siitä selvittiin?
- Mitä opit puolisoltasi?
- Millaista rakkautta teidän aikananne oli — puhuttiinko siitä ääneen?
- Oliko sinulla ennen puolisoasi joku, joka oli tärkeä?
- Mitä neuvoisit nuorelle parille, joka on juuri aloittamassa yhteistä elämää?
Perhe ja vanhemmuus
Vanhemmuudesta kysyttäessä kannattaa mennä yksittäisiin hetkiin: syntymään, ensimmäiseen kouluaamuun, muuttopäivään. Yleiskysymys "millaista vanhemmuus oli" tuottaa yleisen vastauksen, yksi päivä tuottaa tarinan.
- Millaista oli, kun ensimmäinen lapsesi syntyi?
- Muistatko, mitä ajattelit, kun näit hänet ensimmäisen kerran?
- Miten lasten nimet valittiin?
- Millainen kukin lapsistasi oli pienenä?
- Miten arki sujui, kun lapset olivat pieniä?
- Mikä vanhemmuudessa yllätti sinut?
- Mikä oli vaikeinta vanhempana?
- Mistä olet lastesi kohdalla ylpein?
- Tekisitkö jotain toisin vanhempana?
- Miten teidän perheenne vietti sunnuntait?
- Millaista oli, kun lapset muuttivat pois kotoa?
- Millaista on olla isovanhempi?
- Mitä toivot lastenlastesi oppivan sinulta?
- Mikä perheessänne on pysynyt samana sukupolvesta toiseen?
Työ, ammatti ja toimeentulo
Työvuodet ovat monelle se osa elämää, josta on eniten kerrottavaa ja josta kysytään vähiten. Kysy myös osaamisesta: mitä kertoja osaa niin hyvin, ettei enää huomaa osaavansa. Se on tietoa, joka katoaa ensimmäisenä.
- Mikä oli ensimmäinen kunnon työpaikkasi?
- Miten päädyit siihen ammattiin, jossa olit?
- Kuvaile tavallinen työpäiväsi alusta loppuun.
- Millaisilla työvälineillä työtä tehtiin?
- Mitä osaat työssäsi niin hyvin, ettet enää huomaa osaavasi sitä?
- Kuka opetti sinut työhösi?
- Millainen oli paras esimiehesi? Entä huonoin?
- Mikä työssä oli parasta? Entä raskainta?
- Miten työtäsi tehdään nykyään toisin kuin silloin?
- Tuliko työssäsi vastaan tilanne, jota muistelet yhä?
- Miten rahat riittivät? Mistä jouduitte tinkimään?
- Olitko koskaan työttömänä, ja millaista se oli?
- Millaista oli jäädä eläkkeelle?
- Jos aloittaisit uran uudelleen, tekisitkö saman valinnan?
Kodit, paikat ja muuttaminen
Osoitteet järjestävät muistot aikajärjestykseen paremmin kuin vuosiluvut: ihminen muistaa, mitä tapahtui "siinä keltaisessa talossa". Käykää kodit läpi järjestyksessä, niin koko elämän runko hahmottuu samalla.
- Luettele kaikki kodit, joissa olet asunut, järjestyksessä.
- Mikä niistä tuntuu eniten kodilta?
- Mikä oli ensimmäinen oma kotisi?
- Miten hankitte ensimmäisen oman asunnon tai talon?
- Rakensitko itse jotain — talon, saunan, veneen?
- Millainen naapurusto oli? Tunsitteko naapurit?
- Onko paikkaa, jonne palaat mielessäsi yhä?
- Mikä on ollut pisin matkasi, ja miksi lähdit?
- Oliko teillä mökkiä tai kesäpaikkaa?
- Onko paikkaa, jota ei enää ole olemassa sellaisena kuin sen muistat?
Arki, juhlat ja ruoka
Tavallinen arki on se, mitä kukaan ei kirjaa ylös ja mikä muuttuu nopeimmin: kaupassakäynti, pyykinpesu, joulun kulku. Näistä kysymyksistä syntyy kirjan aikalaiskuva — ja usein myös sen hauskimmat kohdat.
- Kuvaile tavallinen arkipäiväsi silloin, kun olit kolmekymmentä.
- Miten ruoka hankittiin ja säilytettiin?
- Miten pyykki pestiin?
- Milloin taloon tuli ensimmäinen puhelin? Entä televisio?
- Mitä kuunneltiin radiosta tai katsottiin televisiosta?
- Millainen joulu teillä vietettiin?
- Entä juhannus tai pääsiäinen?
- Mitä perinteitä perheessänne noudatettiin?
- Mikä ruoka tuo mieleen lapsuutesi?
- Onko reseptiä, joka on kulkenut suvussa?
- Miten juhlat katettiin ja mitä tarjottiin?
- Millaisia lauluja teillä laulettiin?
- Mikä oli ensimmäinen autosi?
- Mikä arjessa oli silloin helpompaa kuin nyt?
Ystävät, harrastukset ja yhteisö
Yhteisö kertoo, millaisessa maailmassa kertoja eli: mitä tehtiin yhdessä, mikä sitoi ihmisiä toisiinsa. Sama teema kattaa harrastukset, seurat, talkoot ja seurakunnan — kaiken sen, mitä tehtiin kodin ja työn ulkopuolella.
- Ketkä ovat olleet elämäsi tärkeimmät ystävät?
- Miten tapasitte, ja mitä teitte yhdessä?
- Onko ystävyyttä, joka on kestänyt koko elämän?
- Mitä harrastit? Mihin siihen tarvittiin välineitä tai lupaa?
- Kuuluitko johonkin seuraan, yhdistykseen tai järjestöön?
- Millaisia talkoita tai yhteisiä hankkeita paikkakunnalla tehtiin?
- Miten naapureita autettiin?
- Mikä merkitys uskonnolla tai seurakunnalla oli elämässäsi?
- Missä ihmiset kokoontuivat paikkakunnallasi?
- Millainen ihminen olit muiden seurassa — hiljainen vai äänekäs?
Aika ja yhteiskunta — mitä maailmassa tapahtui
Kertoja on elänyt läpi tapahtumia, jotka nuoremmille ovat pelkkää historiaa. Kysy niitä henkilökohtaisesti: ei "mitä sota oli", vaan "missä sinä olit ja mitä sinä teit". Silloin vastaus on lähde, ei oppikirjan toisinto.
- Mitä muistat sota-ajasta tai sen jälkeisistä vuosista?
- Jouduitteko lähtemään kotoanne? Mitä otitte mukaan?
- Miten pula-aika näkyi arjessanne?
- Millaista oli, kun maalta muutettiin kaupunkeihin?
- Muistatko, missä olit, kun jokin suuri uutinen tuli?
- Miten maailma on muuttunut sinun elinaikanasi?
- Mikä muutos on ollut paras? Entä huonoin?
- Miten suhtauduit siihen, kun tietokoneet ja puhelimet tulivat?
- Mikä nykymaailmassa hämmentää sinua eniten?
- Mitä sellaista osattiin ennen, mitä nyt ei enää osata?
- Millaisia asioita pidettiin itsestäänselvyyksinä, joita nyt ei pidetä?
- Mistä ajastasi olet kiitollinen, että sait elää sen?
Vaikeat ajat, menetykset ja selviytyminen
Vaikeat vaiheet kuuluvat elämäntarinaan, ja moni haluaa ne mukaan — mutta vasta kun tuntee olonsa turvalliseksi. Kysy nämä vasta, kun keskustelu on jo lähtenyt käyntiin, ja anna kertojan pysähtyä tai ohittaa kysymys ilman selittelyä.
- Mikä on ollut elämäsi vaikein vaihe?
- Miten pääsit sen yli?
- Kuka auttoi sinua silloin?
- Kenen menetys on koskenut sinuun eniten?
- Miten surusta puhuttiin silloin — puhuttiinko lainkaan?
- Oletko ollut vakavasti sairaana?
- Onko jokin päätös, jota olet katunut?
- Onko jotain, mitä haluaisit sanoa jollekulle, joka ei ole enää täällä?
- Mikä on auttanut sinua jaksamaan?
- Mitä sanoisit itsellesi siihen vaikeimpaan hetkeen, jos voisit?
Arvot, usko ja elämänviisaus
Tämä on se osa, jota lukijat useimmiten palaavat lukemaan uudelleen. Kysymykset ovat isoja, joten anna kertojalle aikaa — usein paras vastaus tulee vasta seuraavalla tapaamiskerralla, kun asiaa on ehtinyt miettiä.
- Mikä on elämäsi tärkein opetus?
- Mitä pidät suurimpana saavutuksenasi?
- Mistä olet ylpein?
- Mihin uskot?
- Onko uskosi tai maailmankuvasi muuttunut elämän aikana?
- Mikä tekee elämästä hyvän?
- Mitä raha on sinulle merkinnyt?
- Mitä neuvoisit nuoremmalle itsellesi?
- Millaisia arvoja halusit siirtää lapsillesi?
- Mistä olet elämässäsi kiitollinen?
- Mitä toivot, että sinusta muistetaan?
- Millaisen ohjeen haluaisit jättää niille, jotka tulevat jälkeesi?
Nykyhetki, ikääntyminen ja tulevaisuus
Elämäntarina ei pääty menneisyyteen. Nämä kysymykset tuovat kirjaan nykyhetken äänen — sen, millainen kertoja on juuri nyt — ja ne ovat usein helpoin tapa lopettaa haastattelukerta hyvälle mielelle.
- Millainen tavallinen päiväsi on nyt?
- Mikä tuottaa sinulle nykyään iloa?
- Mitä olet oppinut viime vuosina?
- Millaista ikääntyminen on ollut?
- Mikä siinä on yllättänyt sinut?
- Onko jotain, mitä haluat vielä tehdä tai nähdä?
- Mitä toivot lapsillesi ja lastenlapsillesi?
- Millaisena näet maailman kahdenkymmenen vuoden päästä?
- Mitä haluaisit sanoa jälkipolville, jotka lukevat tämän kirjan?
- Onko vielä jotain, mitä minun pitäisi kysyä sinulta?
Jatkokysymykset — kun vastaus jää lyhyeksi
Tärkein kysymys on lähes aina se toinen. Kun ensimmäiseen vastataan "ihan tavallista se oli", älä siirry seuraavaan aiheeseen vaan kaiva syvemmälle. Nämä kysymykset sopivat minkä tahansa vastauksen perään sellaisenaan.
- Kerro siitä lisää.
- Miltä se tuntui?
- Kuka muu oli silloin paikalla?
- Mitä tapahtui sen jälkeen?
- Muistatko, mitä siinä tilanteessa sanottiin?
- Miltä siellä näytti? Kuvaile se minulle.
- Miltä siellä haisi tai miltä siellä kuulosti?
- Miksi se jäi mieleesi?
- Ajatteletko siitä nykyään toisin kuin silloin?
- Onko tästä valokuvaa?
Kun muisti on heikentynyt
Muistisairaan kanssa haastattelu ei epäonnistu, se vain muuttaa muotoaan: kaukaiset muistot säilyvät usein viimeisinä ja kaunis yksityiskohta on arvokas, vaikka vuosiluku ei täsmäisi. Älä korjaa, älä testaa muistia, äläkä kysy "muistatko".
- Mitä tämä valokuva tuo mieleesi?
- Tunnetko tämän laulun? Osaatko sanat?
- Kerro tästä esineestä — mihin sitä käytettiin?
- Miltä tämä tuoksuu? Mitä se tuo mieleen?
- Millainen tämä paikka oli?
- Mitä te siellä yleensä teitte?
- Kuka tämä on kuvassa?
- Lauletaanko tämä yhdessä?
Mistä saan kysymyksiä juuri minun tarinaani?
Valmis kysymyslista on hyvä lähtökohta, mutta se ei tiedä, mitä sinä olet jo kertonut. Vellussa kysymykset syntyvät oman aineistosi pohjalta: kun ensimmäiset nauhoitukset ovat tallessa, tekoäly lukee ne ja kirjan kuvauksen, etsii tarinasta aukkoja ja ehdottaa, mitä kannattaisi kysyä seuraavaksi.
Kysymykset tarkentuvat sitä mukaa kun kerrot
Ehdotukset kohdistuvat siihen, mitä ei ole vielä käsitelty. Mitä enemmän nauhoituksia kertyy, sitä tarkemmin kysymykset osuvat oman tarinasi aukkoihin — valmis lista pysyy aina samana.
Kysymykset on jaoteltu tyypeittäin
Osa avaa taustaa, osa pyytää yksityiskohtaa, osa tunnetta, osa henkilöitä, osa aikajanaa ja osa pohdintaa. Jaottelu auttaa huomaamaan, jos kirjasta on tulossa pelkkä tapahtumaluettelo ilman tunnetta.
Kysymykseen voi vastata suoraan nauhoittamalla
Yhdellä napautuksella pääset nauhoittamaan vastauksen, ja nauhoitus jää kiinni siihen kysymykseen. Näet kysymyslistalta, mihin on jo vastattu ja mikä odottaa yhä vuoroaan.
Kysymysten luominen on tekoälytoiminto ja maksaa 4 krediittiä kerralta. Kysymykset tallentuvat, joten samaa listaa voi käyttää monella nauhoituskerralla, ja tarpeettomat voi piilottaa.